Yöllinen isku Viipuriin
Maaliskuun 25. päivän aamuyönä 2026 suuri määrä ukrainalaisia droneja kohdisti iskut Pietarin ja sen lähialueiden kohteisiin. Kohteiden joukossa oli noin tuhat kilometriä Ukrainasta sijaitseva Viipurin laivanrakennustehdas.
Valokuvissa kohteeksi joutunut alus — Project 23550 -jäänmurtava partioalus — näkyy merkittävässä kallistumassa. Aluksen uskotaan olevan Purga, tehokas alus, jota rakennetaan Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n rannikkovartiostolle.
⚠ Ukrainan yleisesikunta vahvisti iskun: "Ukrainan puolustusvoimien yhteisoperaatiossa Leningradin alueella maaliskuun 25. päivän yönä venäläisten miehittäjien laivaan osui Viipurin laivanrakennustehtaalla."
Samassa operaatiossa iskettiin myös Ust-Lugan öljysatamaan. Kaksi päivää aiemmin, 23. maaliskuuta, Ukraina oli onnistuneesti vahingoittanut Primorskin öljysatamaa ja pysäyttänyt öljyn viennin. Hyökkäysten sarja osoittaa järjestelmällistä strategista suunnittelua.
Mikä on Project 23550?
Project 23550 -jäänmurtava partioalus on suunniteltu Venäjän syvän arktisen alueen operaatioihin. Se edustaa uutta sukupolvea monitoimialuksista, jotka yhdistävät jäänmurtajakapasiteetin, sotilaallisen voiman ja logistisen tuen yhdeksi alustaksi.
Project 23550 — tekniset tiedot
Jäänmurtokyky: jopa 1,7 metriä (Arc7)
Aseistus: 76 mm AK-176MA-tykki
Helikopterikenttä ja halli Ka-27-helikoptereille
Miehittämättömät ilma-alukset ja suurnopeusveneet
Taka-alustat konttipohjaisille Kalibr-K-risteilyohjuksille
Tehtävät: partiointi, hinaaja, etsintä- ja pelastusoperaatiot, rahdinkuljetus
Aluksia on tilattu yhteensä neljä. Kaksi rakennetaan Viipurin telakalla — Purga ja Dzerzhinsky — ja kaksi Pietarin amiraliteetin telakalla — Ivan Papanin ja Nikolai Zubov.
Luokan ensimmäinen alus Ivan Papanin aloitti palveluksensa Kuolan niemimaalla vuoden 2025 alussa. Purgan köli laskettiin heinäkuussa 2020, joten alusta on rakennettu lähes kuusi vuotta.
Alus nimeltä Dzerzhinsky on nimetty bolševikkien varhaisen salaisen poliisin — Tšekan, GPU:n ja OGPU:n — armottoman johtajan Felix Dzerzhinskyn mukaan. Nimet eivät ole satunnaisia.
Tuhat kilometriä — uusi ulottuvuus
Hyökkäyksen strateginen merkitys ylittää yksittäisen aluksen vaurioitumisen. Viipurin telakka sijaitsee noin tuhat kilometriä Ukrainan rajasta — etäisyydellä, joka vielä vuosi sitten olisi ollut ukrainalaisille drooneille saavuttamaton.
Iskun kohteiden valinta paljastaa Ukrainan strategisen ajattelun muutoksen. Kyse ei ole enää pelkästään rintamalinjan taistelusta tai Venäjän sotatoimiin Ukrainassa suoraan liittyvistä kohteista. Ukraina iskee nyt Venäjän pidemmän aikavälin sotilaalliseen infrastruktuuriin — aluksiin, jotka eivät taistelisi Mustallamerellä vaan Jäämerellä.
Iskujen aikataulu — maaliskuu 2026
23.3. — Primorskin öljysatama vahingoitettu, öljyn vienti pysähtyi
25.3. — Purga-alus vaurioitunut Viipurin telakalla
25.3. — Ust-Lugan öljysatama iskun kohteena
Etäisyys Ukrainasta: ~1 000 km
Arktinen ulottuvuus
Project 23550 -alukset eivät ole tavanomaisia sota-aluksia. Ne on suunniteltu nimenomaan arktisiin operaatioihin — alueelle, josta on tulossa yksi 2020-luvun merkittävimmistä geopoliittisista kilpakentistä. Pohjoinen merireitti, arktisen mannerjalustan luonnonvarat ja pohjoisten rajapintojen valvonta ovat kaikki osa kokonaisuutta, jonka Venäjä haluaa hallita.
Näiden alusten aseistus paljastaa kaksijakoisen luonteen. Jäänmurtajat eivät tyypillisesti kanna Kalibr-K-risteilyohjuksia. FSB:n rannikkovartiosto ei tyypillisesti tarvitse 76 mm:n tykkiä partioaluksessaan. Kyseessä on sotilaallinen alusta, joka on naamioitu siviilitehtävien taakse.
Kun jäänmurtajaan asennetaan risteilyohjuksia, kyse ei ole enää meripelastuksesta. Se on arktisen alueen militarisoinnista — ja se tapahtuu Pohjoismaiden naapurissa.
Mitä tämä tarkoittaa?
Ukrainan kyky iskeä tuhannen kilometrin päähän, tarkasti valittuihin strategisiin kohteisiin, muuttaa sodan laskelmia perustavanlaatuisesti. Venäjä ei voi enää olettaa, että sen syvä selusta — teollisuus, infrastruktuuri, laivanrakennus — on turvassa.
Samalla hyökkäys herättää kysymyksen, jota harvoin esitetään ääneen: miksi Ukraina valitsi kohteekseen nimenomaan arktisen aluksen? Vastaus saattaa liittyä siihen, että arktista aluetta koskevat päätökset eivät koske vain Venäjää ja Ukrainaa — ne koskevat koko pohjoista Eurooppaa.
Suomelle ja Norjalle, joiden rajanaapurina Venäjän arktinen sotilasinfrastruktuuri sijaitsee, tämä kehitys on seuraamisen arvoinen. Alus, joka olisi partioinut Jäämeren pohjoisella merireitillä, on nyt kallistumassa Viipurin telakalla. Se kertoo jotain sodan uudesta luonteesta — ja siitä, kuinka pitkälle sen vaikutukset ulottuvat.
Lähde: The Barents Observer, Atle Staalesen, 25. maaliskuuta 2026
Kuva: ruspekh.ru / Exilenova+ Telegram