1. Kuka hyötyy rauhasta — ja kuka sodasta
Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen (SIPRI) mukaan Yhdysvallat hallitsee 43 prosenttia maailman aseviennistä. Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta seuraavat Euroopan johtavina toimittajina. Nato-maat muodostavat yhdessä yli kaksi kolmasosaa maailman aseviennistä.
Vuonna 2023 yhdysvaltalaisten puolustusyhtiöiden myynti oli yli 317 miljardia dollaria, kun taas Venäjän sisäiset puolustusmenot nousivat yli 68 prosenttia kahdessa vuodessa.
Tärkeimmät aseidenviejät (SIPRI 2023):
Yhdysvallat — 43 % · Ranska — 9,6 % · Venäjä — 7,8 %
Kiina — 5,9 % · Saksa — 5,6 % · Yhdistynyt kuningaskunta — 3,6 %
2. Sota taloudellisena moottorina
Ukrainan sota on kiihdyttänyt puolustusmenoja maailmanlaajuisesti. Puolustusalan osakkeet ovat nousussa. Kun poliitikot sanovat "turvallisuus", markkinat kuulevat "käskyjä".
| Maa | Budjetin kasvu | Viennin kasvu | Lisätulot |
|---|---|---|---|
| Yhdysvallat | +42 % | +28 % | 120 mrd $ |
| Saksa | +33 % | +35 % | 20 mrd $ |
| Ranska | +30 % | +40 % | 18 mrd $ |
| Venäjä | +68 % | Kotimainen | 80 mrd $ |
| Kiina | +13 % | +8 % | 12 mrd $ |
3. Moraalinen paradoksi
Kaksi suurinta aseidentuottajaa — Yhdysvallat ja Venäjä — seisovat saman sodan vastakkaisilla puolilla. Konfliktin lopettaminen supistaisi kahta maailman vaikutusvaltaisinta teollisuudenalaa.
Sodan taloudellinen logiikka saattaa olla se, mikä hiljaa ylläpitää umpikujaa.
4. Voiko rauhasta kilpailla?
Rauha on edelleen vähemmän kannattavaa kuin sota. Niin kauan kuin rakentaminen, innovaatiot ja koulutus eivät tuota yhtäläisiä tuottoja, ihmiskunnan tase suosii edelleen konflikteja.
Jos voimme rakentaa järjestelmiä, jotka tekevät sodasta kannattavaa, voimme rakentaa järjestelmiä, jotka tekevät rauhasta kannattavaa.
Lähteet: SIPRIn vuosikirja 2024 · Maailmanpankin puolustustilastot · OECD:n kauppatilasto 2023